Metsäkuusi

METSÄKUUSI Picea abies I-VIII

• kasvupaikaksi käy aurinkoinen tai puolivarjoinen, kasvualustana hapan, tuoreesta kosteaan, ravinnetarve keskiravinteinen, runsassavinen maa
• metsäkuusi kasvaa 15-30 m korkeaksi
• lehdet (neulaset) ovat vajaa 2 cm pitkiä, 4-särmäisiä, kauttaaltaan vihreitä, suippo- ja teräväkärkisiä, neulasista on sanonta: Picea pistää, kun Abieksen lehdet ovat pehmeitä ja lantto- tai tylppäkärkisiä
• kaarna on nuorena hieman punaruskeaa, vanhana harmahtavaa, paksunee, lohkeilee suomumaisesti
• Metsäkuusi on yksikotinen puu. Pystyt punaiset emikukinnot ovat latvuksen yläosassa vuosikasvaimen kärjessä. Niitä kehittyy vasta 40-vuotiaaseen puuhun. Kuusi on tuulipölytteinen, pölytyksen jälkeen kukinto kääntyy alaspäin ja kasvaa 8-15 cm pitkäksi kävyksi.

Noran puistossa kasvavan metsäkuusen istutti Alamaan Neeta suuren nälänhädän muistoksi 1865. Neetan kerrotaan sanoneen: ”kun ihmiset itkivät kovasti ja niitä kuoli paljon”. Agneta eli Neeta oli Greta Matintytär ja Juho Andersinpoika Humalojan vuonna 1855 syntynyt tytär. Nälänhätä jatkui kolme vuotta, kesti vuoteen 1868, ja lisäksi Oulun läänissä oli 25 vuoden aikana yhdeksän katovuotta. Neetan kuusi oli ainoa mäellä kasvanut puu ruustinna Nora Pöyhösen ostaessa Alamaan tilan 1900-luvun alussa.