Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä pohtii yhteishaun tuloksia
Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä tarkastelee koulutustarjontaansa kevään yhteishaun tulosten perusteella. Yhtymähallitus käsittelee lukuja 22.4.
Kevään yhteishaussa Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymään haki ensisijaisesti 566 peruskoulunsa päättävää nuorta. Kolme suosituinta alaa olivat kone- ja tuotantotekniikka, sosiaali- ja terveysala sekä sähkö- ja automaatioala, jotka keräsivät määrällisesti eniten ensisijaisia hakijoita.
Aloituspaikkojen määrään suhteutettuna vetovoimaisin ala oli logistiikka, jossa yhtä aloituspaikkaa tavoitteli 1,65 ensisijaista hakijaa. Toiseksi suosituin oli maarakennuskoneenkuljettajakoulutus 1,60 ensisijaisella hakijalla ja kolmantena sähkö- ja automaatioala, jossa ensisijaisia hakijoita oli 1,37 aloituspaikkaa kohden.
Ensisijaisten hakijoiden määrä ja suosituimmat koulutusalat noudattavat pitkälti aikaisempia vuosia, mutta hakijamäärät ovat vähentyneet erityisesti puu- ja puutarha-alan sekä ravintola- ja catering-alan perustutkinnoissa.
– Olemme kokonaisuutena tyytyväisiä yhteishaun tuloksiin, mutta joudumme pohtimaan tiettyjen koulutusalojen vetovoimatekijöitä ja tulevaisuudennäkymiä, kuntayhtymän johtaja Matti Väänänen sanoo.
Maaliskuussa päättyneen yhteishaun luvut kertovat, että Kalajoella järjestettävä puualan perustutkinto kiinnosti yhtä ensisijaista hakijaa. Myös ravintola- ja catering-alan perustutkintojen hakijamäärät jäivät alhaisiksi: Haapavedelle ensisijaisia hakijoita oli seitsemän ja Nivalaan kahdeksan. Oulaisten toimipisteeseen ravintola- ja catering-alan ensisijaisia hakijoita ei ollut lainkaan. Lisäksi puutarha-alan perustutkinto Haapavedellä jäi ilman ensisijaisia hakijoita.
– Taustalla vaikuttavat alojen työllisyysnäkymät, nuorten arvot ja koronavuosien vaikutukset. Nuoret pohtivat valintojaan erityisesti tulevaisuuden ja työn mielekkyyden kautta, Väänänen taustoittaa.
Yhteishaun tulosten ohjaamana Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän yhtymähallitus tarkastelee koulutustarjonnan painotuksia ja koulutusalojen kehittämistä keskiviikkona 22. huhtikuuta. Tavoitteena on varmistaa, että 13 kunnan omistaman koulutuskuntayhtymän tuottama ammatillinen koulutus vastaa yritysten työvoimatarpeisiin ja tukee opiskelijoiden työllistymistä alueelle.
– Ammatillinen koulutus on alueellamme arvostettua. Pohdimme erityisesti ratkaisuja siihen, miten voisimme kouluttaa entistä enemmän tekniikan sekä sähkö- ja automaatioalan osaajia, sillä alat kiinnostavat nuoria ja niiden työllisyysnäkymät ovat hyvät, Väänänen kertoo.
Koulutuskeskus JEDUssa on tällä hetkellä lähes 3 000 opiskelijaa, joista perustutkintoa suorittaa noin 2 700 opiskelijaa. Oppivelvollisia heistä on noin 1 660. Koulutusta järjestetään seitsemällä paikkakunnalla.