Noran puisto
Noran Pöyhösen puisto ja puutarha Haapavedellä
Noran puiston historiaa
Alexandra Eleonora (Nora) Pöyhönen, o.s. Europaeus, syntyi 16.heinäkuuta 1849 Liperissä ja kuoli 1. huhtikuuta 1938 Haapavedellä. Nora Pöyhönen oli suomalainen kasvitarhaopetuksen edistäjä.
Nora Pöyhönen perusti 1893 Haapaveden kotitalousopiston, ja toimi sen johtajana. Alkujaan koulu toimi pappilassa, mutta vuonna 1903 Pöyhönen hankki koulua varten Alamaan tilan. Koulun nimi oli vuoteen 1930 saakka kasvitarha- ja talouskoulu. Koulu oli Pohjoismaiden ensimmäinen alallaan. Vuonna1932 koulu muuttui emäntäkouluksi ja vuonna 1955 se siirtyi valtion omistukseen. Vuonna 2000 koulusta tuli Haapaveden ammattioppilaitoksen Palvelu- ja luontoalojen yksikkö “Nora”. Tänä päivänä koulu on osa Koulutuskeskus JEDUa, sen Haapaveden yksikköä.
Noran Pöyhösen ostama Alamaan tila oli ränsistynyt. Aavalla mäellä kasvoi vain yksi kuusi, joka oli istutettu vuonna 1865 suurten nälkävuosien muistoksi. Kauppaan kuului maata yli 500 hehtaaria.
Alamaan tila ei ollut kauan autio ja ruma. Hallaa uhkuva läheinen suo ojitettiin ja otettiin viljelyyn. Puutarha-alue salaojitettiin, kasvimaat rakennettiin ja puisto perustettiin. Puiston ja kasvimaan ympärille istutettiin kaksi kilometriä kuusiaita suojaamaan kasveja tuulta ja auringon paistetta vastaan. Puutarhan ruokamulta valmistettiin kompostoimalla. Kompostiin käytettiin runsaasti suomultaa, maatumatonta turvetta, lantaa ja lantavettä.
Nora Pöyhönen ymmärsi, että ihminen tarvitsee paitsi terveellisiä vihanneksia, myös lisäksi kauniin ympäristön mielen hyvinvointiin. Puiston kuuluisa vino kukkapenkki on paikallaan vieläkin. Aikoinaan siinä oli 1200 kukkaa. Kukkapenkin keskellä kasvoi maissia. Kuusiaidan viereen tehtiin pitkä käytävä ja sen toiselle puolelle laitettiin kukkaistutuksia.
Hiekkakäytävä haravoitiin pyhäaamuisin, kuten muutkin hiekkakäytävät. Hiekkakäytävän yläpäässä sijaitsi kaareva portti. Puisto on myös kuuluisa vanhoista ruusulajikkeistaan, jotka kukoistavat vieläkin. Tuhannet ihmiset kävivät tutustumassa puistoon jo 1900-luvun alussa, jolloin kotimaanmatkailua ei juuri harrastettu.
Nora Pöyhösen toiminnan laaja-alaisuutta osoittaa, että hän viljeli myös vanhan ajan kukkakasveja, koska uudet risteytykset olivat syrjäyttämässä niitä, ja kokeili menestyksekkäästi muun muassa karpalonviljelyä.
Noran puiston kunnostus
Noran puistoa on kunnostettu kahdella hankkeella. Esiselvityshankkeen rahoittajana toimi Keskipiste-Leader ja Kunnostushankkeen rahoitti Manner-suomen maaseuturahasto, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä sekä Haapaveden kaupunki.
Esiselvityshanke vuonna 2019
Puiston kunnostamista varten on haettu Keskipiste -Leaderilta esiselvityshanke v. 2019, jonka aikana on selvitetty puiston kunnostustoimenpiteet. Esiselvityshankkeen tavoitteena on ollut laatia puistoon kunnostussuunnitelma, jossa selvitetään puiston eri osa-alueiden parannustyöt kustannuksineen. Suunnitelmassa on huomioitu puiston hoidollisuuden helpottuminen ja pinnoitusten ja nurmikoiden kestävyys sekä hulevesien ohjaussuunnitelma. Suunnitelma sisältää rakennesuunnitelmiin liittyvät detaljit, määräluettelot, työselostukset ja suunnitelmaselostukset vihertyöselostuksessa sekä kustannusarvion kunnostuksesta.
Kunnostushanke vuosina 2021 – 2023
Hanke toteutettiin Koulutuskeskus Jedun Haapaveden toimipisteen toimesta. Puiston osalta kunnostustoimet toteutettiin suunnitelman mukaan. Puiston kunnostustyöt teetettiin osaksi valitulla urakoitsijoilla. Urakoitsijat tekivät maatyöt, kantojen poistot, kivetykset, kivituhkapinnat, laatoitukset ja vesihuoltotoimenpiteet kuten sadevesikaivot-, putkitus ja kuivatuskourut. Vanhat puut tutkitettiin arboristilla ja lahot sekä muuten haitallisissa paikoissa olevat poistettiin. Kukkien ja pensaiden siirrossa käytetiin apuna oppilaitoksen omaa työtä ja kaivinkonetyössä urakoitsijoita. Puiston valaistus ja kalustus tehdään oppilaitoksen omana työnä. Poistetuista lehtikuusista tehtiin kalusteita puistoon.
Hankkeen aikana purettiin vanha Ruusula, ja sen tilalle rakennetiin paviljonki. Ruusulaan oli tehty kuntotarkastus ja se oli todettu käyttökelvottomaksi. Ruustinnan hovissa toimii nykyisin pitopalvelualan yritys ja paviljonki palvelee myös hänen toimintaansa.
Puiston vanhat kasvit nostettiin kaikki ylös, juuret puhdistettiin rikkaruohoista ja istutettiin uudelleen puhtaaseen multaan. Lisäksi uusia perennoja ja pensaita hankittiin noin 700 kpl lisää. Suuri osa vanhoista sipulikukista säästettiin.
Puiston vanhat perennat ja puut merkittiin QR-koodeilla, joten puistossa kävelijöiden on helppo tunnistaa niitä.
